Kerroin tänään mun ihastukselle, että pidän siitä. Ja mitä sain vastaukseks ? Surua ja murskaantuneen sydämen. Olisin halunnut toisen vastauksen. Olisin kerrankin halunnut löytää itselleni jotain mistä pitää kiinni.
Tajusin, että tää ei oikeesti ollu ensimmäinen kerta. Ja ettei se oikeesti jää viimeiseksi. Ja, että en löydä koskaan itselleni sitä oikeaa.
Jälleen saan itkeä liikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Varmistan, ettet ole sekaisin