torstai 1. elokuuta 2013

Vitutuksen ja ahdistuksen määrä kasvo taas maksimiin. Näen taas itteni hakkaamassa päätä seinään ja haukkumassa elämää kusipäiseksi ja miksi Jeesus ei tulekkaan ja pelasta niin kuin aina sanotaan.
Paskanmarjat.

Äiti vei 300 euroa tililtä. Kyllä, puhuin tästä, huusin kuin mielipuoli ja en saanut vanhempia käsittämään, että miksi vitussa mulle ei taaskaan kerrottu. Tunnen taas jälleen olevani hylkiö tässä perheessä, enkä saa tilaa saada tulla esille. Saatan heilua taustalla vaikka kuinka kauan, eikä kukaan näe minua.
Minä, joka kaipaan valoa ja lämpöä, tunnen etten saa sitä tarpeeksi, varsinkaan äidiltä.

Nyt kun vanhempien viiden vuoden takaisen eron jälkeen, he alkoivat seurustella, tunnen saavani ahdistusta vielä enemmän. Kun äiti ja isä istuvat keskenään kotona tai äidin asunnolla, se tuntuu luonnottomalla.
Vihaan sitä.
Vihaan heitä.
En halunnut tätä.
En tunne ansaitsevani tätä.

Ajattelen jälleen itsemurhaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Varmistan, ettet ole sekaisin